Nopeat syövät hitaat, siksi taistelussa kaarnakuoriaista vastaan on pantava isompaa vaihdetta silmään. Kilpajuoksussa Maanmittauslaitos on kehittänyt droonispektrometriaa. Kyse on tekoälymallista, jonka avulla kaarnakuoriaisiskemän sairastuttamat puut pystytään tunnistamaan droonikuvista aiempaa nopeammin. Mitä varhaisemmin alkava tuho havaitaan, sitä tehokkaammin tuhojen leviämistä voidaan suitsia poistamalla sairastuneet puut.
ILMASTON LÄMPENEMINEN saa kotoperäisen kaarna-kuoriaislajin kukoistamaan. Kuoriainen iskeytyy tyypillisesti heikentyneisiin kuusiin. Riskitekijöitä ovat muun muassa lumi- ja kuivuusvauriot sekä tuulenkaadot. Runsaina esiintyminä kuoriainen voi iskeä myös terveisiin puihin.
Kaarnakuoriainen – tarkkaan ottaen Ips Typographus L. – on aiheuttanut massiivisia metsätuhoja Keski-Euroopassa ja Etelä-Ruotsissa viimeisen vajaan 10 vuoden aikana. Ruotsin maatalousyliopisto SLU on arvioinut, että 2010-luvulla kirjanpainajatuhot nelinkertaistuivat 2000-lukuun verrattuna. Vuosina 2020 ja 2021 kirjanpainajat aiheuttivat Ruotsissa arviolta kahdeksan miljoonan kuutiometrin tuhot.
Älykäs drooni
Kauko-ohjattava lennokki on hauska lelu. Se voi olla myös älykäs mittalaite, kun siihen asennetaan kamerat ja tekoäly. Maanmittauslaitoksen tutkimusprofessori Eija Honkavaara johtaa Suomen Akatemian rahoittamaa ML4DRONE-tutkimuskonsortiota. Konsortiossa kehitetään droonien käyttöä metsätuhojen ja erityisesti kuusia tappavien kaarnakuoriaisten leviämisen hillitsemiseen.
Honkavaaran johtamassa tutkimuksessa selvitetään, miten alkava tuho voitaisiin havaita tekoälyä hyödyntäen mahdollisimman varhain. Tavoitteena on Green Attack – todentaa uhkaava kaarna-kuoriaistuho paljon aikaisemmin kuin mitään siihen viittaavaa voi ihmissilmin nähdä.
”Drooniin liitetty kamera tallentaa kuvauskohteen spektrisen sormenjäljen. Mitä kehittyneempää kameratekniikkaa käytetään, sitä tarkempi spektrinen sormenjälki saadaan. Hyperspektrikameroilla nähdään enemmän aallonpituuksia ja siten tarkemmin myös puissa tapahtuvia muutoksia”, Eija Honkavaara taustoittaa.
Aika on rahaa
Vihreä, keltainen, punainen, harmaa. Honkavaara näyttää älykkään droonin ottamaa kuvasarjaa eteläsuomalaisesta metsälöstä. Havainnoitavat puuyksiköt on merkitty, kokonaiskuva yläilmoista näyttää alussa vihreältä. Seuraava kuva noin kahden viikon kuluttua näyttää jo toisenlaiselta. Vihreä näyttää muuttuvan keltaiseksi. Kaarnakuoriaisten rouskutus on jo hyvässä vauhdissa.
Keltaisen jälkeen kuvassa näkyy punaista. Noin viiden viikon kuluttua punainen on muuttunut harmaaksi, puut ovat kuolleet.
”Mitä pidemmälle tuholaisten työ etenee, nesteiden ja ravinteiden kulkeminen nilassa estyy. Joskus tuhon eteneminen tapahtuu jo muutamassa viikossa. Eli mitä varhaisemmin kirjanpainajapopulaation jäljille päästään, sitä tehokkaammin tuhoja voidaan minimoida.”
Kaupallistaminen etenee
Vielä tovi sitten kaarnakuoriaisen jäljittämisessä keinot olivat perinteisiä ja työvoimavaltaisia. Ihminen jalkautui metsään tarkastelemaan kuusen runkoja. Näkyykö pieniä reikiä, purua, kenties pihkavuotoa? Millainen on feromoniansojen saalis?
”Aivan viime vuosina teknologien kehitys on ollut nopeata. Drooniteknologiassa suomalaiset ovat keskieurooppalaisittain eturintamassa. Yritykset ovat jo ryhtyneet kaupallistamaan teknologioita. Tulevaisuuden ratkaisut ovat enemmän autonomisia. Ei tarvita enää ihmistä operoimaan, monitorointia voidaan tehdä 365 päivänä vuodessa läpi vuorokauden.”
Teksti: Sirkka-Liisa Aaltonen
