Tiiminvetäjä Aki Pyykkö
Uuden metsäkonesarjan tuotteistaminen on monivaiheinen prosessi, joka kestää vähimmilläänkin useamman vuoden. Kurkistus suunnittelutyön kulisseihin paljastaa ongelmanratkaisusta syttyvän ja intohimolla työhönsä suhtautuvan tiimin, jota ei haittaa, että oman kädenjäljen näkee vasta vuosien päässä.
Uuden metsäkonesarjan hahmottelu alkaa samoihin aikoihin, kun edellistä vasta lanseerataan. Leimikoille sitä joudutaan kuitenkin odottamaan vielä pitkään. Suunnittelun keskiössä ovat jatkuvasti kehittyvät asiakastarpeet, joita John Deerellä kerätään lukuisista lähteistä, tärkeimpinä omat asiakkaat sekä koneiden kuljettajat, joiden pariin suunnittelupäällikkö Timo Laitinen ja tiiminvetäjä Aki Pyykkö jalkautuvat joko itse tai asiakasrajapinnassa työskenteleviin tiimeihin tukeutuen.
Kun asiakastarpeita nousee esiin ympäri maailmaa, ne ovat väistämättä hyvin erilaisia. Tietyt suuntaukset vallitsevat kuitenkin markkinasta riippumatta.
"Koneen omistajalle on yhä tärkeintä, että koneella työskentely on tuottavaa. Harvalle kuitenkaan enää riittää se, että kone käy, vaan ymmärretään, että kone tuottaa paremmin, kun kuljettaja voi hyvin", Laitinen kertoo.
Koneen käytettävyyteen ja työskentelyn sujuvuuteen liittyvät parannukset ovat trendi, joka päätyy suunnittelijoiden työpöydälle monesta lähtökohdasta. Pohjois-Euroopassa työhyvinvoinnilla ja -ergonomialla on sellaisenaan pitkät perinteet, mutta myös Etelä-Amerikan äärimmilleen viritetyt tuotantojärjestelmät vaativat, että kuljettajalla on parhaat mahdolliset olosuhteet.
Suunnittelusta testaukseen ja tuotantoon
John Deerellä uuden metsäkonesarjan suunnittelun sysää liikkeelle vuosittain hyväksyttävä portfoliosuunnitelma. Juuri nyt on käynnissä uusi katselmus, jolla tähdätään vuosikymmenen taitteeseen. "Siihen asti peli on aika selvä", Laitinen vahvistaa.
Osa valmisteluun hyväksyttävistä projekteista on kriittisiä kehityshankkeita, joiden myötä markkinoille tuodaan täysin uutta teknologiaa. Siksi tuotteistussyklikin on pidempi. "Koneen uusien toiminnallisuuksien suunnittelu vaatii aikaa sekä rakenteen että ohjausjärjestelmän kehittämiseen ja testaamiseen", Pyykkö selventää. Uudet metsäkonesarjat syntyvät vahvalla tiimityöllä. Metsäkoneiden, voimalaitteiden ja voimansiirron 23-henkistä suunnittelutiimiä luotsaava Timo Laitinen pitää langat käsissään ja huolehtii tavoitteiden täyttymisestä. Tiiminvetäjä Pyykkö johtaa projektia harvesterien osalta vastaten käytännön toteutuksesta yhdessä tiimin kanssa.
Projektitiimiin kuuluu mekaniikkasuunnittelijoiden lisäksi runko-, voimalaite- ja sähkösuunnittelijoita sekä kunkin osaprojektin toteuttamiseen tarvittavia erikoisosaajia muun muassa hydrauliikan ja automaation alalta. Projektin määrittelyvaihe kestää vuodesta kahteen. Sinä aikana esiin nousseet uudet asiakastarpeet käydään läpi kriittisesti. "Selvitämme, millaisia toteutuksia erilaiset asiakastarpeet vaatisivat ja pisteytämme tärkeimmät ominaisuudet. Pyrimme tunnistamaan ratkaisut, joista on oikeasti hyötyä asiakkaalle", Laitinen kertoo.
Vaikka suunnittelun fokus on asiakkaan tarpeessa, kokonaisuus on otettava huomioon. Suunnittelun tavoitteena on löytää erinomainen ratkaisu niin asiakkaan, tuotannon kuin kannattavuuden näkökulmasta. Kannattavuutta voi syödä kapean markkinan lisäksi myös suuri laaturiski. Uudet teknologiat tuodaan markkinoille vasta, kun ne on testattu ja todennettu luotettavalla tasolla.
John Deeren tuotetestausprosessin mukaisesti uutta tuotetta tai konemallia testataan vähintään 2000 tuntia.
"Meillä asiakkaan ei tarvitse toimia valmiin koneen testaajana", Laitinen toteaa.
"Harvalle riittää se, että kone käy, vaan ymmärretään, että kone tuottaa paremmin, kun kuljettaja voi hyvin."
- Timo Laitinen -
Kuljettajat avainasemassa
John Deeren metsäkoneet päätyvät erilaisiin ympäristöihin, joiden vaihtelevat olosuhteet vaikuttavat koneisiin kohdistuvaan kuormitukseen ja käyttötapaan. Suunnittelussa on otettava huomioon muun muassa lämpötila, maaston jyrkkyys, puulajit, niiden paino ja eri tavaralajit.
Ympäristöäkin merkityksellisempää on se, kuka konetta käyttää. Ääriesimerkkejä löytyy kaikista markkinoista: joku huolehtii koneestaan viimeisen päälle ja riisuu kengät ohjaamoon astuessaan, toinen havahtuu huoltotoimiin vasta, jos kone ei käynnisty.
"Suurimmat erot käyttötavoissa syntyvät käyttäjistä erilaisine taustoineen, koulutuksineen, kokemuksineen ja mieltymyksineen", Laitinen toteaa. Kuljettajien koulutustaso vaihtelee suuresti, eikä kaikkialla koulutusta ole edes tarjolla. Moni toimintamalli pohjautuu myös henkilökohtaiseen mieltymykseen tai juurtuneeseen tapaan, ei niinkään tekniseen perusteeseen.
"Kouranipun voi tasata sermiin, jolloin se rasittaa sermiä, tai maata vasten, jolloin se rasittaa kahmarin riipuketta. Meidän on otettava molemmat huomioon".
Matka ja määränpää motivoivat
Kun oman kädenjäljen näkee vain muutaman vuoden välein, tarvitaan muita motivaation lähteitä. Mikä on parasta uusien metsäkoneiden suunnittelussa? "Kyllä minulla on selvä palo tätä työtä kohtaan. Tykkään pyöritellä asioita ja keskittyä tutkimaan suunnitelmia tai 3D-malleja. On tämä niin mielenkiintoista", Pyykkö paljastaa.
Laitinen tunnistaa useita motivaatiotekijöitä niin itsessään kuin alaisissaan. Monelle tärkein innoittaja on korkean teknologian tuote, jonka valmistuminen ei ole ainoa päämäärä. Ongelmanratkaisu ja oppiminen matkan varrella on yhtä palkitsevaa. "Tuotteen valmistuminen ja asiakaspalautteen kuuleminen on tietysti huippuhetki, mutta se voi koittaa vasta vuosien päästä varsinaisesta ponnistuksesta. Silloin ei välttämättä enää osaa fiilistellä, kun mielen täyttävät jo uudet projektit. Itselleni palkitsevin vaihe on projektin määrittelyvaihe: se, kun saadaan sovittua, mitä tehdään", Laitinen kertoo.
TEKSTI: ANNE KASTARINEN, KUVAT: JOHN DEERE
